Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Nimi: Supernatural - Mystery Woman 
Luokitus: Scifi/Romantiikka/Fantasia/Jännitys/Draama 
Paritus: Dean & Andrea 
Ikäsuositus: K-15 / K-11 
Varoituksen sanoja: Käytän tekstissä rajuhkoa kielen käyttöä, kiroilua jne. Hion kuvailuani, joten teksti saattaa olla rajua lukemista 
Kommentti: Sarjasta ovat tarttuneet mukaan vain henkilöt. kaiken muun olen suunnitellut itse... 
ai niin sankaritar Andrea on itse luomani hahmo josta paljastuu yllättäviä seikkoja tarinan edetessä hissukseen.. Tarinaa kertovat hahmot ja se on merkitty tekstiin näin (Dean) niin Dean kertoo silloin ja niin edespäin.. Alku on sitä helppoa, mutta odottakaas kun tarina eteneee....... Ai niin oikeinkirjoitukseni ei ole mitään maailman parhain, joten huomauttelut siitä vähemmälle. saa huomautttaa,mutta vähän 
Tekijä: Andrea 


(Andrea) Nuotio leimuaa. Istun sen ääressä yksin, kelailen asioita mielessäni. Veljeni on kuollut. Minun takiani! Hautaan kasvoni käsiini, tunnen kyyneleet. Minulla on telepsykokinesia voimia, jotka pakottavat minut elämään yksin. Elämäni ei ole muutenkaan ollut mitään rivikansalaisen elämää äidin mystinen kuolema, isän itsemurha ja nyt demoni tappoi pikkuveljeni. En tiennyt,että se poltergeist oli tappanut muitakin. Itken, annoin hautajaisjärjestelyt tädilleni. Voimieni ansioista viisi vuotta elämästäni meni vankilassa, hyljeksittynä. Piip Piiip piip Otan kännykkäni taskustani ja vastaan " Rivers" . "Amy-täti täällä. Soitin vain kysyäkseni,että pääsetkö hautajaisiin" Amy-täti kysyy. " Olen kyllä paikalla" vastaan ja suljen. Sammutan nuotion ja menen autooni nukkumaan. Olen remontoinut sitä niin ,että siinä voi nukkua ilman särkeviä paikkoja aamulla. 

Paria päivää myöhemmin. 
Katson hautajaisia kauempaa. Toivottavasti tiedät, että olen paikalla. ajattelen. Ihmisten mentyä muistotilaisuuteen sisälle niin kävelen avonaiselle haudalle. "Olin viisi vuotta pois elämästäsi, koska olin vankilassa syytettynä murhista joita en tarkoittanut. Minulla on sinua hirveä ikävä. Voikumpa olisin pysynyt poissa elämästäsi niin eläisit.. *huoah* jossittelut eivät auta.. lepää rauhassa ja anna anteeksi " sanon, pyyhin silmäkulmaani kun lasken ruusun arkun päälle. Olen lähdössä, kun kuulen " Andrea" Käännyn ja näen veljeni haamun. " Hyvä, kun kerroit. Annan anteeksi ja minullakin oli sinua hirveä ikävä..... Kiitos, kun olit luonani viimeisellä hetkelläni rakas isosisko " Danny sanoo, kadoten. " se oli vähintä mitä olisin voinut tehdä vuoksesi.. hyvästi" sanon, kävelen autolleni. Aukaisen oven, istahdan sulkien oven ja käynnistän chevrolet campriceni. 
Ajan, kunnes olen Minnesotan rajamailla ennenkuin pysähdyn tienvarsi huoltamolle. Nousen autostani, lukitsen ovet ja kävelen sisälle baariin. Istahdan baaritiskille. 
" mitäs neidille saisi olla? " baarimikko kysyy. " juustoleipä ja espresso " vastaan. " selvä " baarimikko sanoo, mennen. 
Baarimikko tuo tilaukseni varttia myöhemmin, maksan sen saman tien. Kun olen repimässä muovikuorta auki niin katseeni osuu sisälle tuleviin kahteen mieheen tai miehen alkuihin. erityisesti toiseen. n. ikäiseini nuori mies, parran sänkeä, sopusuhtainen vartalo, melkeinpä Jensen Acklesin kaksoisolento paitsi että tällä on siniset silmät. Käännän katseeni pois ja alan syödä, revittyäni loput käärestä irti. (Dean) Näin mustahiuksisen, hyvänäköisen naisen katsovan , mutta hän käänsi katseensa pois. " Dean " Sam sanoo, heilutellen kättään silmieni edessä. "Mitä nyt ? " sanon. " Tarkistin,että olet maan päällä vielä " Sam sanoo. Hymyilen. Kävelemme baaritiskille. " Anteeksi. tunnetteko tuon naisen? " kysyn, näytän häntä. " Oletteko kyttiä ? " baarimikko tiuskaisee. " Emme. olemme vain ohitse kulkevia turisteja. " sanon. " pysykää hänestä kaukana pojat,mikäli haluatte pysyä hengissä. Hän on murhaaja. Hän murhasi kolme ihmistä katseellaan" baarimikko sanoo. Katson Samia meille taisi löytyä töitä - katseella. Sam vetää minut syrjemmälle. " Entä , jos se paisuteltu kylälegenda. " Sam sanoo. "Paraskin puhuja! kuka se ylipuhui minut lähtemään kotiin melkein tyhjän takia! " sanon. " ei se ollut tyhjän takia ! Meidän piti tulla tänne syömään. muistatko ? " Sam sanoo. Vatsani on tällä kertaan rakkaan pikkuveljeni puolella ja tilaamme aterian. En voinut olla vilkuilematta häntä. (Sam) Syön, mutta aistin ilmassa outoa energiaa jota ei tule ihmisestä..Ehkä meidän pitäisi tutkia tätä juttua sittenkin. ajattelen. Syömme, Dean käy maksamassa. Samalla myös se nainen lähtee. 
Ulkona. " Pudotitko tämän? " Dean kysyy, pidellen käsissään riipusta. Katson naista, normaali ulkonäkö mutta miksi minulla on taas tämä outo aistimus? 
" oletteko kyttiä ? " nainen kysyy, seisoen chevroletin takana. " Emme ohitse kulkevia turisteja. onko tämä sinun? " Dean kysyy. Nainen sieppaa riipuksen Deanilta. 
" kiitos ja nyt häipykää! muuten joudun satuttamaan teitä" nainen tiuskaisee. " anna anteeksi veljelleni. mutta voisimmeko jutella hetken? olen historian opiskelija ja minua kiinostaisi eräs tämän kylän legeenda" sanon, kävelen lähemmäs naista. Nainen hätkähtää sanan legenda kohdalla." Mistä vetoa, että se legenda joka kiinostaa sinua koskee perhettäni?" nainen kysyy. "olen kuullut, että täällä tapahtui mystinen tulipalo vuosia sitten " sanon. " anteeksi vankila ei opeta kohteliaaksi. olen Andrea Rivers ja minun perheeni kotitalo paloi 22 vuotta sitten" Andrea sanoo. " Minä olen Sam Winchester ja hän on isoveljeni Dean. Muistatko mitään ? " esittelen ja kysyn. " Luulin, että Ben olisi kertonut sen tapauksen teille.. Sitä hän mielellään matkalaisille kertoo. no 22 vuotta sitten, kun oli yhdeksän. En muista tarkalleen. Olin väsynyt, kun isäni kutsui minut. Tulin ja silloin näin ne liekit ja äitini ruumiin katossa.. Isä antoi minulle veljeni ja käski lähteä ulos. Lähdin ja en nähnyt kumpaakaan enään. Isän löysin mielisairaalasta ja jossa hän tappoi itsensä.. no kuulit nyt sen ja voit kertoa sille lipevälle ääliölle " Andrea sanoo, aukaisten oven ja istahtaen autoonsa, lähtien. " Kerro " Dean sanoo. " Hänen äitinsä kuoli samalla tavalla, kuin meidän. " sanon. " okeyh... lähdetääns kirjastolle penkomaan " Dean sanoo, kävellen autolleen. Seuraan perässä. (Andrea) Pysäköin kauemmas. Aukaisen kannettavani. Pistän hakuu Winchester , josta löysin lehti jutun 
Perheen äiti paloi elävältä kattoon. Mistä palo alkoi ? Aukaisen jutun ja näen tekstissä mainittavan nimet Dean ja Sam. Taidan ymmärtää,että miksi olette kiinostuneet.. ajattelen 
Kirjasto ( Sam) Selaamme vanhoja lehtiä kirjastossa. " Kyllä siitä pitäisi olla jotain " Dean mutisee turhautuneena. " Nyt löytyi! " sanon ja alan lukea " Oopperalaulaja Stella Riversin mystinen kuolema. Riversin perheen talo paloi tuhkaksi. Palon syytä ei tiedetä,se alkoi luultavasti lastenhuoneesta. Stella Rivers löydettiin katosta kuoliaaksi palaneena. Miksi hän oli katossa? Stellan mies Mark katosi palon aikana. Eikä häntä ole vieläkään löydetty. Perheen kaksi lasta Andrea,Daniel pelastuivat palosta. Heidän tätinsä Amanda otti lapset huostaansa. " luen lehdestä. " näytäs sitä lehteä " Dean sanoo, ottaen lehden käsistäni. Deanin ilme on kyllä näkemisen arvoinen. Harvoin näen hänet noin yllättyneenä. " Tänä samana päivänä ja vuonna äiti kuoli " Dean sanoo. "oletko varma?" kysyn. Dean klaavaa isän muistiinpanoja. näyttäen lehtileikkeleen. "aha" sanon. 
Lähdemme paloasemalle. Vartin kuluttua 
Dean kertoo asian. " Ai se Riversien palo? kysykää Keviniltä. " nuorehko palomies sanoo. Löydämme Kevinin paloaseman keittiöstä. " Niin se Riversien palo. Se oli ensimmäisiä palojani. Siis sammutus mielessä. Mystinen tapaus tosiaan. Vaimoni väittää pahojen henkien sytyttäneen sen. Kuulemma Riversit ovat suuttuttaneet intiaanipoppamiehen ja henki kosti.. tyttärestä tuli murhaaja.. pojasta en tiedä. .. Pysykää Riverseista kaukana pojat " Kevin sanoo. Kävelemme ulos. " Miksi kaikki pelkäävät sitä perhettä? " Dean kysyy. " En tiedä. Meidän on yrittettävä tavoittaa Andrea ja saada selvyys" sanon. Tarvitsette sitten ihmeen. Andrea ajattelee, istuessaan autossaan lähellä paloasemaa. " Mitä luulet?" kysyn. "Ehkä Meg kävi nistimässä useamman. En ylläty mistään. Andrea taitaa pitää sinusta koiranpentu-ilmeesi takia. " Dean sanoo. " oletko kateellinen ? " kysyn, mutta Dean ei vastaa. Menemme paikalliseen motelliin lepäämään. 
Illalla Andrea, Sam ja Dean nukahtavat.. Kun he heräävät. ... 
(Sam) Tunnen kylmän betonilattian, kun aukaisen silmäni näen hämähäkin seitteihin verhoutuneen hämärän kellarin. Nousen ylös. "Dean ? " koitan huhuilla isoveljeäni, mutta hiljaisuus vastaa. 
(Andrea) Herään keittiöstä. Hämähäkin seittien määrästä talo on ollut hyljättynä vuosisatoja. Pöydällä on puoliksi syöty homeinen leipä, lehti on auki, tuolit sikin sokin ja kaikki tavarat ovat kuin kaikki olisivat lähteneet kiireellä. Lattia narisee, kun kävelen. 
(Dean) Havahdun olohuoneesta. Kuulen askeleita. " Sam ? sinäkö " kysyn, mutta kukaan ei vastaa. Olen käynyt pahimmissakin paikoissa, mutta tämä on jo karmiva. Hämähäkin seittejä, ummehtunut ilma, lasten lelut sikin sokin, neuletyö on pudonnut lattialle. Pyyhin pölyä lahkeestani. Ovella törmään kävelevään ruumiiseen. Miehen vatsa on muussina, Puukon viiltoja on kaikkialla, kaula on lähes irti ja mies on leväinen. En kerkeä reakoimaan kunnolla, kun mies tarraa päähäni. Rimpuilen vastaan. "Rauhallisesti. Mike " mies sanoo. Miksi se minua luuleee ajattelen, mutta sitten minulle tulee outo olo.. aivan kun joku yrittäisi päästä päähäni. Sitten kaikki on epäselvää. " hyvä Mike. ja ny tapa ne kaksi petturia, jotka pettivät meidät " mies sanoo, antaen minulle aseen. Tottelen, vaikka jokin toinenkin ääni huutaa päässäni. " toinen on kellarissa ja toinen olohuoneessa. aloita kellarista " mies sanoo. Lähden kellariin. 
Kellarissa (Sam) Näen Deanin tulevan. " Dean tiedätkö,että miksi olemme tääl.. ." lauseeni jää kesken, kun näen Deanin tyhjän katseen. miksi minusta tuntuu,että tämä kohtaus on ollut aiemminkin ,mutta toisin päin? ajattelen. " miksi edes pyysinkään sinut mukaan ? hra täydellisen, isän lellikin ... " Dean sanoo. " Kuinka monta kertaa olen pelastanut sinut pulasta ! " huudan. " minähän se olen sinut pelastanut oman henken uhalla useammin " Dean sanoo. " puhutaan silloin ,kun olet oma itsesi. " sanon, mutta silloin tunnen luodin iskeytyvän olkapäähäni. Lysähdän istuaalleni, pitelen olkapäätäni. " Dean . .. et sinä tätä halua tehdä! jokin ohjailee sinua " sanon. "paskat . en ole vain kertonut sinulle " Dean sanoo, ampuen toisen kerran, mutta jalkaan. Andrea juoksee kellariin ja tullen juuri ovelle. (Andrea) " Dean Ei! sinä tapat hänet " huudan. " sinut on tarkoitus seuraavaksi .. " Dean sanoo, kääntyen. Näen hengen. Dean painaa liipasimesta. Minun on pakko estää luodit. Nostan käteni ilmaan ja luon suojakentän. luoti pysähtyy, kuin seinään. " en olekkaan ihan kuka tahansa ja nyt hoidan sinut! " sanon. Sam pitelee olkapäätään ja yrittäen jalkaansakin. Teen kädelläni heittoliikkeen, jolloin kivääri lennähtää Deanin käsistä. Tarraan hänen päästää. " Päästä irti hänestä! Palaa helvettiin " huudan latinaksi. Käteni ja silmäni alkavat hohtaa. Rukoilen, että Dean kestäisi. Tavarat vahvahtelevat, tuntuu kuin olisi maanjäristys. Musta pilvi lennähtää Deanista kauheasti huutaen. samalla ruumis haihtuu tuhkaksi. Päästän irti ja Dean lysähtää lattialle. " Mitä teit hänelle ? " Sam kysyy. " puhdistin vain valtaajista. hän on kunnossa. "sanon ja ravistelen Deania. " no niin herääpäs " sanon. pian Dean alkaa mutista jotain. " Andrea . Mitä sinä täällä teet ? " Dean kysyy, katsoen minuun. " kerron joskus toisten. Sam on saatava sairaalaan. Käsittelysi jäljiltä " sanon, riennän Samin luo. " Keskity. sinä olkapäähäsi niin minä sidon jalan. " sanon. Sam nyökkää, purren hammastaan. " Olet velkaa sitten minulle uuden huivin " sanon Deanille. " Mitä minä sanon poliiseille! Ai, että törmättiin yhteen hulluun joka ampui veljeäni " Dean sanoo. Sidon Samin jalkaa. " niin hullu, joka on nyt järjissään " sanon. " voisitteko ystävällisesti olla nahistelematta ja auttaa minut ulos! " Sam sanoo vihaisena. Sam ottaa minusta tukea, kun lähdemme ulos. Dean availee ovia. Pian olemme ulkona ja autolla. Autan Samin Impalan apukuskin paikalle. "osaatko sairaalalle ? vai ajanko minä tämän rotiskon sinne " sanon . " omasi on samaa vuosimallia, joten älä hauku ! Aja omalla rotiskollasi edessä" Dean tiuskaisee. kävellen kuskin paikalle 
Hetken kuluttua, sairaala 
" Saimme poistettua luodit veljenne jalasta, olkapäästä. Hän ei saisi kävellä ainakaan viikkoon. Ampumistapaus, kun tämä on niin ilmoitimme poliisille. He ovat tuolla " tri Anderson sanoo,viitaten. " Anna minä selitän. " sanon. kävelemme Deanin kanssa poliisien. " Anteeksi konstaapelit. teitä vaivattiin aivan turhan takia. Ase laukesi vahingossa " selitän. " entä olkapää?" nuorempi konstaapeli kysyy. " nuorempi veljeni kokeili, että oliko ase tyhjä kun se laukesi. Asia on aivan turha, voitte lähteä " sanon. " Hyvä on olkaa varovaisempia " vanhempi konstaapeli sanoo. Konstaapelit lähtevät. " hetkinen mehän olemme saman ikäisiä " Dean sanoo, loukkaantuneena. " anteeksi vaan. " sanon. " anteeksi keskeytys, mutta veljenne haluaa tavata teidät " hoitaja sanoo. Lähdemme hoitajan perään. Sam makaa sairaalavuoteella. Jalka kipsissä, käsi tuettuna kolmioliinalla. " muistatko ? " Sam kysyy. " Muistan. anna anteeksi. Dean sanoo. " Saat anteeksi. " Sam sanoo. " jätän teidät kahden. " sanon, olen lähdössä. " älä lähde.. lähtisitkö mukaamme? " Sam kysyy. Dean nyökkää. Mietin. " Mikäpäs siinä. " sanon. Jätämme Samin lepäämään ja lähdemme Deanin kanssa ulos. 
Sairalaan pihalla 
" Mitä ihmettä sinä teit siellä ? kuulin melkein äänesi päässäni " Dean kysyy. " Hätisin ylimääräisen vieraan sieltä " sanon. On lämmin intiaanisyksyinen päivä, kun seisomme Deanin kanssa sairaalan pihalla. " Sinä salaat jotain " Dean sanoo, katsoen minuun. " Etkä sinäkään kertonut, että äitinne kuoli samana päivänä ja samalla tavalla kuin minun " sanon. " En tiennyt. Missä veljesi on? " Dean sanoo. " Hän on kuollut. Demoni tappoi " sanon. " otan osaa. " Dean sanoo. " no mitäpä tuosta. " sanon. Emme puhu paljoa. " miksi haluatte minut mukaanne?" kysyn, katson Deaniin. " kolme on parempi kuin kaksi " Dean toteaa. " Miten Sam? " kysyn. "uskon,että hän ilahtuu. " Dean sanoo. 
Illalla 
Dean surffailee netissä ja minä selailen lehtiä. " riittääkö,että tekstissä mainitaan yliluonnollinen,mystinen tai outo? " Kysyn. " Näitä minulle " Dean sanoo. Näytän lehtijutun, jossa puhutaan mystisistä katoamisista Shreek Willessä. "Pitää puhua Samille " Dean sanoo. Juttelemme. Meissä on aika paljon yhteistä, muttei ihan. " kelpaisiko olut ? " kysyn, avatessani pulloja. " Toki " Dean vastaa. Nousen pistämään suosikkilevyni soimaan. " Tanssitko? " kysyn. " en ole kovin hyvä. " Dean sanoo. " Rohkeasti vaan. minä voin viedä" sanon. Dean jättää pullon pöydälle, tullen. " älä valita sitten, jos astun varpaille " Dean sanoo. " En " sanon hymyillen. Looking at the pages of my life Faded memories of me and you Mistakes you..Bon jovin biisi soi taustalla. Tanssimme. Minulla on outo tunne.. Alamme suudella. Aluksi se on arka suudelma, mutta pian intohimoinen suudelma. kummatkin ovat vähän hämillään. Jotenkin tilanne on jännittynyt. kumpikaan ei sano mitään.. Dean nukkuu olohuoneessa, minun menessä makuuhuoneeseen. 
Seuraavana päivänä puhumme Samille. 
" Voi olla,että se on hukkareissu. " Dean sanoo. " lähdetään katsastamaan paikka silti " Sam sanoo. " Sitten vasta, kun lääkäri antaa sinun kävellä. " sanon. 
" olen samaa mieltä " Dean sanoo. 
Odotamme viikon ja sitten lääkäri antaa Samille luvan kävellä ja hoito-ohjeet. 
" Tässä on särkylääkkeitä, mutta koeta välttää rasitusta. harmi vain, ettei teillä ole vakituista asuinpaikkaa. Onnea matkaan " tri. Anderson sanoo. 
Lähdemme ulos. " Miten bensa tilanne? minun ainakin pitää käydä tankilla. " sanon. " muistatko,että koska impala on tankattu ? " Sam kysyy. " käydään varmuuden varalta. " Dean sanoo. Sam nilkuttaa, aukaisten impalan oven ja istahtaen. Dean menee kuskin paikalle. Käymme tankkaamassa autot sillä ajomatka Shreeks Willeen kestäisi melkein kolme viikkoa. Todellisuudessa en haluaisi palata sinne. Siellä on liian paljon muistoja, jotka on vain kohdattava. 
Matkaa on kulunut pari viikkoa. 
Deanin on ajettava syrjään, kun Impalan moottoori alkaa savuta. " soita Andrealle " Dean sanoo, ajaessaan sivuun. Sam soittaa. "niin " vastaan. " Impalaan tuli vikaan.. aja tähän pysähdyspaikalle" Sam sanoo. " selvä " sanon, lopettaen. minä ajan Impalan perään. " Mitäs nyt ? " kysyn, kun nousen autosta. "Moottoori kuumentui.. jäähdytysnesteet ovat lopussa " Dean mutisee, impalan konepellin alta. Kävelen Deanin luo. " Koska olet huoltanut sen viimeksi?" kysyn. " Ei tässä ole kerennyt, mutta pakko nyt etsiä huoltoasema " Dean sanoo. " Minäpä hinautan sen jollekin huoltoasemalle " sanon, haen autoni takapaksista hinausköyden. " saatte kiittää onneanne, että omistan auton että kortin " sanon. Otan köyden, kiinnitän sen impalan puskuriin. onneksi autooni mahtui kolme henkeä, mutta itse ajan. Hetken päästä saavumme hiljaiselle bensaasemalle. "Etsitään joku toinen " Sam sanoo. Paikka on kieltämättä vähän kammottavan näköinen, mutta toista etsiessä uhrautuisi aikaa. " jää autoon. Sammy " Dean sanoo. Nousemme Deanin kanssa autostani, kävelemme sisälle. Vanha rouva tulee vastaan. " Ystäväni autoon tuli vika. onko täällä korjaajaa? " kysyn. " toki.. Antonio tulehan ! " rva huutaa vanhan auton luona puuhailevalle nuorehkolle miehelle. mies tulee. (Sam) Jäin suosiolla odottamaan Andrean autoon. Sillä tämä paikka kammottaa minua, jotain outoa.. Näen näyn jälleen. Peitän kasvoni käsiini. Näen liekkejä, kuulen ihmisten kirkunaan.. Andrea tulee koputtaen ikkunaan. "Sam?" Andrea kysyy, avaten oven. " ei mitään hätään. Luulen, että on mikreeni tulossa " selitän. Dean valvoo korjausta. "tässä menee pari päivää.. " Antonio sanoo. " moottori pitää jäähdyttää, vaihtaa nesteet ja huoltaa. " Antonio latelee. " selvä.. onko teillä yösijaa kolmelle?" Dean kysyy. " kysykää isomummilta" Antonio sanoo. Dean tulee takaisin. " jämähdettiin tänne. Aiotko nukkua autossa?" Dean kysyy. "tulen " sanon. kävelemme sisälle. Tuntuu, kuin olisimme tulleet toiselle vuosisadelle. " teillä kävi tuuri. kolmen hengen huonne on vapaa" vanha rva sanoo. Andreakin on levoton, aistiikohan hänkin saman ? 
Huoneessa 
" Tämä paikka hermostuttaa minua... voikumpa osaisit huoltaa sen impalan romusi!" Andrea sanoo. "Missä välissä?. Entäs koskas arvon neidin auto pasahtaa." Dean kysyy. Dean ja Andrea nahistelevat. Olen hiljaa, jotenkin tämä talo on outo, erityisesti sen asukkaat. 
Yöllä. 
Pyörin vain sängyssä, en pysty nukahtamaan. Yritän sulkea silmiäni, jotta uni tulisi. Dean, Andrea nukkuvat, Kuulen askeleita, huoneen ovi narahtaa auki. Nousen varovaisesti ylös, tönin Deania. " Dean herää! täällä on jotain " sanon. lopulta Dean herää. " hyvä on.. " Dean mutisee unisena, herättäen myös Andrean. Kolme ihmistä muistuttavaa olentoa seisovat ovella. " teidän piti nukkua! " vanha nainen sanoo sähähtäen. "okey. olit oikeassa Sammy.. onneksi en jätä aseita enään mihinkään " Dean sanoo, hivuttaen kätensä tyynynsä alle,vetäen aseen esille ampuen. " nämä eivät ole henkiä " sanon. " hel*****! ja minulle sattui suolapanoksilla ladatut matkaan.. hel*****!!!!!! " Dean sanoo. (Andrea) "pysytelkää tämä takana... Sen pitäisi estää niitä ! " sanon, luon suojakentän ympärillemme. Onneksi olin ottanut varakiväärini matkaan. Nappaan yhden itselleni. " tässä teillekin! " huudan ja heitän kiväärit veljeksille. Dean, Sam nappaavat kiväärit helposti. " ampukaa vain ! " huudan. Ennenmpää heitä ei tarvinnut käskeä. olennon kaatuvat maahan, mutta olennoista tuleekin musta pilveä muistuttava olento. Dean, Sam ja minä peräännymme. Veljekset näyttävät siltä, kun olisivat kohdanneet hänet ennenkin. 
" Nyt sinä,et minulta karkaa.............. Dean Winchester " pilvi sanoo, muotouen. Pilvi, ottaa vanhan miehen hahmon. Olento tuntuu, kuin nuuhkivan ilmaan. " yksi teistä ei ole ihminen " olento sanoo katsoen meitä kolmea. " olkoot... tulin hakemaan sinua itse, kun et muuten tunnu tulevan... Ensimmäisellä kerralla minua hallitsi joku, toisella kerralla isäsi riisti henkensä jotta sinä saisit elää , mutta nyt kukaan ei ole uhrautumassa tai hallitse.. " olento, joka tunnettaan kuolemana. (Dean) Olento iskee minuun ennenkuin kerkeän edes kunnolla reakoimaan. Olo onkuin silloin, kun sain sydänkohtauksen. Ennenkuin menetän tajuntani niin kuulen tutunoloisen latinankielisen manauksen.. . (Sam) " Oletko varma, että tämä toimii? " Andrea kysyy. " Toista nyt vain" sanon. " Turhaa on työnne! " kuolema huutaa. " Enpä tiedä " sanon, heitän pyhää vettä olennon päälle ja toistan manausta. Olento päästää irti juuri ratkaisevalla hetkellä. Andrea tarttuu Deania kainaloista vetäen Deanin kauemmas. Lopetan manauksen suolalla. (Andrea) Hän on liian väkevä, manaus vain heikentää häntä... minun on puututtava. ajattelen " hei heh ! herra kuolema ... tunnet varmaan minut" sanon. Koitan viittoa Samille, että yrittäisi Deanin luo. " sinä olet se ei-ihminen " kuolema sanoo.pitääkö sitä jankuttaa.. nyt minä joudun selittää heille. ajattelen. " Tämä vie sinut sinne, minne kuulut! " huudan, latinaksi. (Sam) Olemmeko törmänneet uuteen demoniin.. vai kuka tai mikä Andrea oikeasti on? ajattelen. (Andrea) Silmäni, käteni alkavat hohtaa. " olit oikeassa koko ajan. Mutta ikävä tuottaa pettymys sinulle, mutta minä palautan sinut sinne, minne kuulutkin!" sanon. Luon kehän olennon ympärille, puhun latinan kielistä kutsua. Olento huutaa kauheasti kadotessaan. Riennän Deanin ja Samin luo. " Miten hän voi?" kysyn. "heikosti" Sam sanoo. " minä voin auttaa häntä " sanon. " Pidä näppisi erossa veljestäni demoni tai mikä oletkin!" Sam huutaa. " En ole paha! Anna minun auttaa tai Dean kuolee. Sam ymmärrän sinua hyvin, mutta selitystä aika ei ole vielä..... Luota minuun " sanon. Sam katsoo vuoroin tajuntonta veljeään ja minuun. " hyvä on " Sam sanoo. 
Otan Deanin velton käden omaani. Käteni hohtaa, sillä palautan Deanille olennon viemän elinvoiman. Suljen silmäni. Minuutit kuluvat. Dean aukaisee silmiään, mutisten "olenko kuollut ? " " et vielä. andrea pelasti sinut" Sam sanoo. " Kiitos " Dean sanoo minulle. Hymyilen. Autamme Deanin jaloilleen. Keräämme tavaramme ja lähdemme ulos. Dean rientää katsomaan impalaa. Dean aukaisee konepellin. " Tämähän on aivan kunnossa! " Dean sanoo, laskien konepellin. Lähdemme matkaan. 
Kolmen viikon kuluttua Shreeks Wille 
Olemme ottaneet majatalosta huonnen, jonne olemme levittäneet tavarat. Melkein jokaisen paikallislehden kannessa on juttua mystisistä katoamisista. Tyttö lähti kotiin ja eikä koskaan tullut jne.. " missään ei vihjata mihinkään yliluonnolliseen. Hukkaamme aikaamme täällä " Dean sanoo, viskaten lehden roskiin. 
Illalla, Sam lähti käymään kyselemässä katoamisista. 
Kun Sam palasi. Aisitin, että jotain on pahasti pielessä. Näen Samin silmien kiiltelevän. " Dean! täällä on muodon muu.... " kerkeän huutamaan, ennenkuin Sam iskee minulta tajun kankaalle. Muodonmuuttaja rahaa minut toimistohuoneeseen. " Sam ... mitä sinä ?" Dean kerkeää sanomaan, ennekuin muodonmuuttaja iskee Deaniltakin tajunkankaalle. Sitoen tämän tuoliin. 
Hetken kuluttua. 
Heräilen julmettomaan päänsärkyyn. Aukaisen silmiäni, minulta menee ratkaisevia hetkiä tajuta tilanne jälleen. Nousen ylös, verryttelen. Kävelen ulos huoneesta, kun saavun olohuoneeseen. Sydämeni on pakahtua.. Ei ajattelen. Mies, johon olin rakastumassa. Istuu tuolissa melkein kuoliaaksi hakattuna. Kasvoissa on verta, ruhjeitä. Verta on kaikkialla. Pää huojuu. Tunnen adrealiinin virtaavan. Silmäni alkavat hohtaa. Teen kädelläni heittoliikkeen, jolloin muodonmuuttaja lennähtää selälleen. Kävelen hänen luokseen. Pidän hänet kiinni lattiassa. " Missä Sam on! "kysyn, äkäisesti. " Ei kuulu sinulle!" muodonmuuttaja sähisee. Kuristan häntä voimillani, mutta samalla kuulen myös Deanin tuskaisen mumiman.. " Tapa vain minut senkin bitch! niin tapat samalla poikaystäväsi!" muodonmuuttaja sähisee. Latelen latinaa, joka irrottaisi muodonmuuttajan Deanista. Deanin suusta valuu veri, Dean nostaa päätään katsoen minuun. Katson takaisin. Yritän viestiä katseellani,että kaikki järjestyy. Lyön muodonmuuttajaa. Tuska näkyy jo hänenkin kasvoiltaan. " sanon vielä uudemman kerran. Missä Sam on! " sanon, vihaisena. silmäni melkein leiskuvat. 
" Ette te kuuminkaan häntä elossa löydä.. " muodonmuuttaja sanoo, irvistellen tuskasta. " Paskat minä siitä! kerro! " sanon, huutaen. Lyön uudelleen. " hyvä on! viemärien 25 a risteys!" muodonmuutaja sanoo, huutaen tuskasta. Lopetan hänen kärsimyksensä voimillani. Muodonmuuttaja katoaa. Silmäni palautuvat. Riennän Deanin luo. " Dean kiltti. älä luovuta! " sanon, anovasti. Silmäni kostuvat. " Rakastan sinua.. olen pahoillani" Dean sanoo vaemeana, veltostuen. Silmäni kostuvat kyynelistä. Osasin kyllä parantaa, mutta se tarkoittaisi omaa kuolemaani. Rakkaus saa minut päättämään. Irroitan Deanin ruumiin tuolista. Asetan hänet sohvalle. Silmäni ovat kosteina kyynelistä. otan Deanin käden omaani. Keskityn. Käteni ja silmäni alkavat hohtaan valkoisina. Valkoinen merkitsi parannusta. Palaa luokseni.. ajattelen. Minuutit kuluvat, omat voimani heikkevät. Dean aukaisee silmiään, hänen haavansa paranevat. " Andrea.. mitä sinä teit? " Dean kysyy. " ei ole aikaa. Meidän on mentävät Samin luo. pystytkö ajamaan?" kysyn. Silmäni aluset ovat mustat ja oloni on väsynyt. " uskoisin, mutta oletko sinä?" Dean kysyy. "olen aivan kunnossa" sanon. Dean tukee minua, kun kävelemme ulos ja Impalalle. Dean auttaa minua istumaan Impalan etupenkille. Joudumme kysymään tietä ennenkuin löydämme oikean viemärin kannen. Laskeudumme alas. pysyn enään hädin tuskin tolpillani, kun riennän Deanin perässä. Pian löydämme Samin, mutta kuolleena. " Sam! " Dean sanoo, rientäen pikkuveljensä velton kehon luo. Sujautan Deanin taskuun kirjeen. Dean itkee. " Voin parantaa hänet.. Jos vain luotat minuun " sanon, jopa sanatkin alkavat olla liian raskaita. " hyvä on. " Dean sanoo. Teen saman Samillekin, mutta olen jo melkein kuolemassa. Sam virkenee, mutta minun on lähdettävä. " Andrea! minne sinä menet?" Dean huutaa perääni. " Älkää seuratko minua! " huudan, kun kiipeän ylös katutasanteelle. . Juoksen autolleni. Käynnistän kädet täristen ja ajan pois.. Ajan syrjäiselle piilolleni. 
Dean auttaa Samin jaloilleen. "miksi Andrea lähti ? " Sam kysy. " En tiedä. Mutta ilman häntä olisimme kuolleet.. Emmekä me koskaan saaneet edes totuutta hänestä. " Dean sanoo. Veljekset nousevat ylös viemäristä. kävellen impalalle. Impalassa Sam huomaa, Deanin taskusta pilkottavan paperin. Sam ottaa sen, aukaisten sen. "tämä on Andrealta" sam sanoo. " lue se" Dean sanoo 

Hei Sam ja Dean 

olen huono kirjoittamaan kirjeitä. Isänne oli osittain oikeassa. En ole normaali ihminen, mutta en ole demoni. olen avaruusolento tai ufo niinkuin te sanotte. Näytän ja olenkuin ihminen , mutta minulla on parempi immuunijärjestelmä ja kykyni ovat rajattomat. En ole paha.. te ihmiset kasvatitte minut. luulen,että ottoäitini,ottoisäni ja velipuoleni tapettiin sen tähden. 
Te kummatkin olitte parasta mitä minulle oli tapahtunut vuosiin. Dean, minä rakastan sinua ja Sam älä pelkää kykyäsi sinun on opittava halltisemaan se. Välitän teistä kummastakin oikein paljon! suukkoja. 
olitte kummatkin hetken kuolleita, mutta minä annoin teille elämän takaisin. Se maksoi oman henkeni ja elämäni, mutta älkää vaipuko suruun. "rotuni" osaa huijata kuolemaa. Mutta en näytä samalta,kun nyt tunsimme. Jos tapaamme vielä joskus niin tunnette kyllä minut Wink 

Tiemme eroavat nyt, mutta toivon hartaasti että näen teidät vielä joskus. 

Rakkaudella: Andrea
 

Sam lopettaa lukemasta. katsoen sitten veljeensä. "oletko kunnossa?" Sam kysyy. Dean ei vastaa vaan käynnistäen Impalan ja ajaen tielle. " Olen aivan kunnossa" Dean sanoo. Deanin silmät punoittavat itkusta, mutta Sam ei sanonut ennenmpää vaan siirtäen katseensa ulos. Radio soi, kun Impala jatkaa matkaansa halki yhdysvaltojen... Mutta kumpikaan veljeksistä ei ihan heti unohtaisi Andreaa, mystery womania.... 

©2018 Andrean Road House - Suomenkielinen Supernatural - fanisivusto - suntuubi.com